Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut loppuraporttinsa Suomea lähes kaksi vuosikymmentä piinanneesta terveysriskistä. Eteläsuomalaista nuortamiestä 2000-luvun alussa poskeen purrut hedelmälepakko toimi katalyysina koko suomen pinta-alan vallanneelle tartuntataudille. Syntyi henkilö jota tutkijat kutsuivat nimellä "host loinen". Eristetyssä laboratoriossa tehdyissä kokeissa kävi ilmi että kyseessä on äärimmäisen vakavana pidettävä Ebolan sukuinen viruslaji joka leviää kosketuksesta, sekä kantaisästään poiketen, myös muiden aistien mukana. Salakavalasti levinnyt epidemia saavutti räjähdysmäisen huippunsa vasta lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

Vaikka taudin oireena oli Ebolalle tyypillinen kuolettava verenvuoto ja suun vaahtoaminen, saattoi tartunnan saanut silti olla täysin tietämätön että kantoi mukanaan kyseistä virusta. Taudinkuvaan liittyi myös vahva todellisuudesta irtautumisen tunne, tiedottomuus ja pakottava tarve vaeltaa samoihin paikkoihin muiden sairastuneiden kanssa joka edisti taudin leviämistä merkittävästi. Näitä ihmisiä yritettiin epidemian alkuvaiheessa taltuttaa kansallisella rokotusohjelmalla mutta ongelman laajuuden vuoksi täysin tuloksetta.

Epidemian pitkä aikaväli, liki kaksi vuosikymmentä, toi mukanaan myös moraalisia pulmia. Onko yleistä kansanterveyttä millään tavalla edistävää että tartuntataudille millään tasolla altistuneet saavat lisääntyä? Toki heillä on siihen täysi oikeus mutta onko se oikein eettisestä näkökulmasta. EU:n ihmisoikeustuomioistuin ottikin asiaan kantaa verratessaan suomalaisia taudinkantajia Chernobylin ydinvoimalaonnettomuuden uhreihin ja muistutti että molekyylitason geenivirheet ovat ikuisia.

Ongelman karattua käsistä jouduttiin turvautumaan ensimmäistä kertaa Suomen historiassa tartuntatautilakien pikauudistukseen. Lakiin lisättiin pykälä jonka mukaan taudin leviäminen voidaan estää pakkokeinoin. Vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon aikana taudin alkuperäinen levittäjä, eteläsuomalainen nuorimies, sekä kymmenet tuhannet parantumattomasti sairaat suomalaiset kerättiin puolustusvoimien avustuksella Lahden mäkimonttuun. Elokuussa heidät määrättiin viranomaispäätöksellä lopetettavaksi.

Tapauksesta on opittu paljon ja vastaavien tartuntatautien torjumiseksi on tehty merkittäviä parannuksia lyhyessä ajassa ettei kansallinen tragedia pääsisi toistumaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päättää kuitenkin raporttinsa huolestuneeseen sävyyn ja pelkääkin että vaikka ongelma on tällä hetkellä lähes kokonaan poissa, voi niin kutsuttu "Cheek epidemia" näyttää paiseiset kasvonva vielä uudestaan tulevaisuudessa.