Mistä me olemme tulleet? Miten kaikki sai alkunsa ja mitä tapahtui siinä välissä? Kaikki me olemme tätä joskus pohtineet, mutta valitettavasti tiede - ja varsinkin tähtitiede - tuppaavat välillä olemaan hyvinkin vaikeaselkoista tihrustamista antaakseen vastauksen tavalliselle taivaan tuijottelijalle. Astrofyysikko Neil deGrasse Tysonin bestseller kirjat Tähtitiedettä kiireisille sekä kuvitettu Tähtitiedettä kiireisille junioreille avaavat yleistajuisesti tähtitieteen salat tavalliselle lukijalle, mutta entäpä ne, joille tämäkään ei riitä? Tuntuuko Bohrin kuorimalli menevän yli hilseen ja mikä ihmeen Planckin redusoitu vakio? Huoli pois! Kirjasarjan uusin versio, Tähtitiedettä reisille, tempaa mukaansa yksinkertaisimmankin lukijan matkalle kohti alati laajenevaa, ääretöntä lukunautintoa ja yksinkertaistaa alkuperäistä kirjaa entisestään.

Alkuräjähdys - Varsinaisen räjähdyksen syytä ei tiedetä, mutta varovaisten arvioiden mukaan kaikki sai alkunsa toisessa ulottuvuudessa tapahtuneesta perussuomalaisten vaalivoitosta. Tästä seurasi repeämä omassa ulottuvuudessamme ja fyysikko Fred Hoylen lanseeraama pilkkanimi "Big Bang" (Suom. Iso Jytky) vakiintui osaksi tähtitieteen sanallista käsitteistöä.

Kaikki maailmankaikkeuden aine oli pakkautunut yhteen neulanpään kokoiseen pisteeseen ja levisi räjähdyksen voimasta pitkin laajenevaa universumia. Teoria voi tuntua jopa järjettömältä, mutta siitä on olemassa valokuva. Nanosekunnin murto-osa ennen räjähdystä maailmankaikkeus oli niin tiheä (ja kuuma), että edes valo ja fotonit eivät pystyneet liikkumaan mihinkään, mutta heti nanosekunnin miljardisosaa myöhemmin homma lähti lapasesta ja ensimmäinen valo, kosminen taustasäteily, lähti matkaan yhtäaikaa Mamban ensimmäisen kappaleen kanssa.

Teorian tasolla 13,8 miljardin vuoden ikäinen taustasäteily pääteltiin olevan olemassa jo 1960-luvulla, mutta ensimmäisen valokuvan siitä nappasi täysin tuurilla Lapuan Perniönmäen Köngäsaholla asuva eläkeläinen Satu Viitana vuonna 2003. Kuvasta napsahti Nobel palkinnon lisäksi myös Pirkka-lehden "vuoden lukijakuva" -tunnustus. Isoja ponnistuksia ja massiivista taloudellista panostusta kuvan saamiseksi tehnyt Nasan insinööriryhmä närkästyi harrastelijakuvaajan jalustalle nostamisesta ja vaati, että "Orava aamupuuhissaan" julistetaan Pirkka-lehden voittajaksi.

Alkuräjähdyksen pölyn laskeuduttua - noin kolmen minuutin kuluttua - maailmankaikkeus oli jäähtynyt vaatimattomaan miljardin asteen lämpötilaan. Vety- ja heliumatomit alkoivat muodostua kuumuudeen laskiessa ja ensimmäiset kaasut alkoivat muodostaa tähtiä ja galakseja, mutta prosessi oli kuitenkin varsin hidas. Ensimmäisten tähtien syntyprosessin alkamiseen kului yhtä kauan kuin keskiverto taiteilija-apuraha hakemuksen käsittelyyn; noin 400 000 vuotta.

Tähtien sisuksissa vety ja helium alkoivat muodostaa maailmankaikkeuden kaikkia muita raskaampia alkuaineita kuten ceriumia, teknetiumia ja raskainta metallia motörheadiumia. Alkuaineiden ominaisuudet määräävät hyvin pitkälti niiden käyttötarkoituksen: esimerkiksi rauta (Fe) on kestävää, mutta painonsa vuoksi huono materiaali vaikkapa laskuvarjon kankaaseen kun taas akumiitti (Aa313) on ärhäkkyytensä vuoksi sopimatonta auton polttoaineeksi.

Maailmankaikkeuutta hallitsevat luonnonlait, jotka ovat järkymättömiä vakioita. Tähdet eivät suinkaan sinkoile avaruuden tyhjyydessä päätä pahkaa minne sattuu, vaan niilläkin ovat omat lakinsa, joita niiden on pakko totella aivan kuten ilmaan heitetty pallo, joka tulee painovoiman vaikutuksesta takaisin alas joka kerta sadan prosentin varmuudella. Massa kertoo avaruudelle kuinka kaareutua ja avaruuden kaarevuus kertoo massalle kuinka liikkua. Ihmiskunnan historian suurmiehet, olipa kyseessä sitten Albert Einstein, Isaac Newton tai Tero Vaara, todistivat omana aikanaan nämä ilmiöt todeksi.

Tuhansia kertoja testattu - ja aina puhtain paperein selvinnyt - Einsteinin erityinen suhteellisuusteoria sanoo: "Yksikään kappale, jolla on massa, ei voi saavuttaa valonnopeutta." Otetaan täysin massaton kappale, vaikkapa Mamban "Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä?", joka sai ensiesityksensä Suomen radiossa vuonna 1985 ja ratkaistaan yhtälö:

8760h x 35 x 1 079 252 848,8 km/h = 330 898 923 442 080‬ km

Einsteinin teoria valonnopeudesta paljastaa, että Mamban ensimmäinen kappale on tällä hetkellä, vuonna 2020, radioaaltona matkannut jo yli 330 biljoonan kilometrin päähän maapallolta ja mikä parasta, muut massattomat Mamban kappaleet tulevat perässä koko ajan. Tieteen innovaatiot todella auttavat tekemään maailmasta paremman paikan ja voimme nukkua yömme aavistuksen turvallisimmin mielin. Samaa ei voi sanoa muille mahdollisille älyllisille sivilisaatioille maailmankaikkeudessa: Mamba on vasta matkalla. Voi siis vain toivoa, ettei muu älyllinen elämä koskaan opi vastaanottamaan radiosignaaleja tai muuten vastaus Fermin paradoksiin "missä kaikki ovat?" tulee olemaan: "korviaan pidellen hirttäytyneet".

Tieteen saavutuksia usein väheksytään toteamalla "entä sitten? mitä hyötyä atomirakenteista on muka arjessa?" Arkikäyttöinen tiede saapuukin markkinoille yleensä toissijaista reittiä. Kun piti ratkaista, kuinka maan ilmakehään palaavan sukkulan pintarakenne kestää kitkan luoman kuumuuden, tuloksena oli teflon. Myöhemmin sama lämpöä kestävä pinta kärisytteli aamiaspekonia krapulaisissa poikamieskeittiöissä ympäri maailman. Akkuporakone kehiteltiin astronauteille, kun vuotuisen, maasta tulleen täydennyskapselin mukana avaruusasemalle saapui varsin kimurantti Ikean lipasto.

Tähtitiedettä reisille -kirja paneutuu monien muiden luonnonilmiöiden ja elämän olemassaolon lisäksi faktuaalisesti ja yleistajuisesti universumin kaikkiin kolkkiin. Tilaa siis omasi ja ole kaveripiirisi fiksuin pätemällä pintapuolista yleistietoa juhlatilaisuuksissa. Tähtitiedettä reisille - jossain määrin oikeat vastaukset vaikeisiin kysymyksiin.

Eikä siinä vielä kaikki! Ennakkotilaajille kaupan päälle kirjan vieläkin yksinkertaistetumpi versio Tähtitiedettä aivan totaalisesti päin hevonvitun soikeata persereikää sekä kuvitettu Tähtitiedettä aivan totaalisesti päin hevonvitun soikeata persereikää junioreille. Kirjojen esipuheen on kirjoittanut kuuluisa suomalainen fyysikko Juhan Af Grann sekä kuuluisa suomalainen teologian professori ja luomiskertomusemeritus Laura Huhtasaari. Kenen kanssa Aatamin ja Eevan lapset lisääntyivät? Kuinka isoa proomua Nooan arkin perässä piti vetää, jotta 492 miljoonaa tonnia heinää saatiin eläimille ruoaksi? Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. -- Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä". Miten on mahdollista tietää, että on neljäs päivä ilman että ennen sitä on mitään, millä määräaikoja lasketaan?

Lue sinäkin helpot vastaukset vaikeisiin kysymyksiin!