Kirkkovene on puinen soutuvene, jota käytettiin ennen vanhaan järviseuduilla. Vaikka veneet ovat olleet 1700-luvulla erittäin suosittu tapa kulkea vesistöjä pitkin, niiden historiasta tiedetään varsin vähän nykypäivänä.

Laineilla liplattavien veneiden historiaan perehtynyt Aalto-yliopiston tutkija Virpi Kytty on ansiokkaasti kerännyt perimätietoa jopa satojen vuosien takaa, mutta siltikin veneet herättävät edelleen kysymyksiä. "Kenties kitkan vähentämiseksi ja tilavuuden maksimoimiseksi veneistä on veistetty juuri pillun muotoisia", hän pohtii kokoelmateoksessaan Lääh! Puuh! ja muuta ähinää järvisuomesta.

"Kirkkovene" terminä on naurattanut suomalaisia jo vuosisatoja. Kikattelun aihe on saanut alkunsa tiettävästi vuonna 1756, kun heinänkorjuuta vältellyt maalaistalon renki Hans-Mats Joukonpoika neljästoista aitan ylisillä makoillessaan pääsi tarkastelemaan ensimmäisenä ihmisenä pillua ylhäältä päin ja huomasi, että siitä sojottaa tusinan verran airoja jokaiseen ilmansuuntaan.

Kaksimielisyyden lisäksi suomalaiset kirkkoveneet yleensä mielletään varsin suuriksi, mutta todellisuudessa ne ovat silti maailman mittakaavassa varsin mitättömän kokoisia. Internetistä löytyy videoita, joissa yhtä massiivista kirkkovenettä saattaa soutaa jopa parikymmentä miestä yhtäaikaa kylän vanhimman huutaessa peränpitäjänä tahtia.

Kirkkoveneet soveltuivat vesistöihin muotonsa puolesta todella hyvin ja ne olivat varmoja kulkupelejä, mutta onnettomuuksiltakaan ei aina vältytty. Kariin kovassa tuulessa törmännyt Nautujärveläinen kahdentoista hengen kirkkoveneseurue joutui veden varaan ja hukkui elokuussa 1849. Karia tietysti harmitti, mutta paloviinaa hörpättyään hän pian jo iloisesti revitteli hanuriaan. Historian kuuluisin onnettomuus tapahtui Kreikassa Lesboksen saarella, kun kaksi kirkkovenettä hinkkasivat toisiaan vasten suolaisessa ristiaallokossa tuntikausia kauhistuneen miehistön hätähuudoista välittämättä maaliskussa vuonna 69 eKr. kello 15.47 Suomen aikaa.

Museoviraston rakennuskonservaattori Pasi Kuskala muistuttaa, että vaikka hautapoltettua mäntytervaa saa sivellä lahoamisen estämiseksi kirkkoveneeseen kuka tahansa, Suomessa naiset eivät kuitenkaan saa omistaa kirkkovenettä tai äänestää.